Hasselpähkinäkasvit eivät saisi koskaan puuttua sekaviljelystä; ne tuottavat energisiä ja maukkaita hedelmiä ja ovat maalaismaisia pensaita, jotka ovat melko helppohoitoisia. Olemme niin tottuneet näkemään metsissä kasvavia villejä hasselpähkinäkasveja, että saatamme erehtyä luulemaan, etteivät ne tarvitse erityistä hoitoa, vaikka tyydyttävän sadon saamiseksi ne myöstarvitsevat hoitoa.

Sekä muutaman yksilön että ammattimaisen, jopa luonnonmukaisesti viljellyn hasselpähkinäpuutarhan tapauksessa lannoitus, kuivuuden varalta tapahtuva kastelu, ekologinen kasvinsuojelu ja tietenkin säännöllinen karsinta ovat siis erittäin tärkeitä.

Katsotaan siis, miten ja milloin pähkinäpensaslehtikuusi kannattaa karsia ja ennen kaikkea miksi se kannattaa karsia. Pähkinäpensaslehtikuusten karsinnan tavoitteet voidaan itse asiassa tiivistää seuraavasti:

• Hyvän tuotannon saaminen : Hasselpähkinäpuu on heliofiilinen laji, eli se haluaa paljon aurinkoa, ja sekanuput, eli hedelmien tuotantoon liittyvät silmut, muodostuvat valolle alttiisiin lehtien osiin. Ilman kasvin karsintaa hasselpähkinöitä ei käytännössä voi saada, koska ne muodostuvat vain latvaan. Vaikka hasselpähkinät istutettaisiinkin suurille etäisyyksille (esim. 5 x 6 metriä), jos eiLeikkaamalla lehdet peittävät kaiken muutamassa vuodessa, eikä valo pääse läpi rivien välissä, kun taas maanpinnalla pitäisi aina olla valaistu kaistale, jotta hasselpähkinätuotanto jakautuisi hyvin ja tasaisesti kasviin. Leikkaaminen johtaa siis kasvin kasvullisen osan ja tuotannon väliseen tasapainoon.
• Loishyönteisten hyökkäysten ehkäiseminen Hyvin hoidettu, ilmava latvusto vaikuttaa paljon lannistavammin tiettyihin hasselpähkinätuholaisiin, joille varjo on ihanteellinen paikka lisääntyä.

Hasselpähkinän kuten muidenkin hedelmälajien osalta voidaan erottaa toisistaan kasvatusleikkaus, joka tehdään istutuksen jälkeen muutaman ensimmäisen kasvinviljelyvuoden aikana ja jonka tarkoituksena on ohjata kasvit kohti valittua kasvutapaa, ja tuotantoleikkaus, joka tehdään säännöllisesti hasselpähkinäpuun pitkän elinkaaren aikana tuotannon ylläpitämiseksi.kasvien terveyttä.

Sisällysluettelo

Pähkinäpensaslehdon karsinta

Hasselpähkinäpuuta voidaan kasvattaa pensaana, jolloin sen kasvukykyä voidaan hyödyntää matalana pensaana, pensasmaisena ruukkukasvina tai taimena, joka on yleensä koristeellisempi muoto puutarhassa.

Bush

Hasselpähkinäpuun luontainen kasvutapa on pensasmainen, ja monilla viljelyksillä noudatetaan tätä suuntausta, kuten Langhen ammattimaisissa hasselpähkinäpuuviljelmissä. Tällöin syksyllä istutetut taimitarhasta ostetut vartteet tai pistokkaat on leikattava seuraavana keväänä hyvin mataliksi. Kaikista kasvin tyvestä lähtevistä versoista on valittava 5-6 hyvin voimakasta versoa.muodostavat pensaan tyven.

Pensasmainen maljakko

Tässä hoitomuodossa kasvin varsi on vain 30-40 cm korkea, ja siitä lähtevät oksat. Edelliseen muotoon verrattuna tämä muoto mahdollistaa imemisen ja puhdistamisen kasvin tyvestä.

Sapling

Hasselpähkinäpuu voidaan kasvattaa myös taimena, jonka runko on 70-80 cm korkealla maasta ja josta haarautuvat päähaarat. Tässä ja edellisessä tapauksessa runko pyritään määrittelemään tarkasti korkeaksi leikkaamalla runko istutusta seuraavana keväänä juuri tältä korkeudelta. Tämän jälkeen esiin tulevista versoista valitaan ne, joista muodostuu tulevia oksia.

Tuotantokarsinta hasselpähkinätarhassa

Yleisesti ottaen vuosittainen karsinta, kun kasvit ovat tulleet tuotantoon 5-7 vuoden kuluttua, kannustaa sekoittuneiden oksien tuotantoa hedelmien tuottamista varten ja nuorentaa oksia.

Ensinnäkin pensasmainen pähkinäpensas on imettävä joka vuosi, mikä on tärkeää, koska tämän lajin luontainen taipumus on kasvattaa tyvestä useita imuja.

On myös muistettava, että hedelmäntuotto muodostuu yksivuotisiin, erityisesti 15-20 cm:n pituisiin oksiin. Jo hedelmöitynyt oksa ei kanna uusia hedelmiä, mutta se tuottaa puolestaan hedelmöittyvän oksan.

Miten karsia: yleiset kriteerit ja varoitukset

Pähkinäpensaslehdon karsimisessa on pidettävä mielessä joitakin aina voimassa olevia sääntöjä.

• Poista aina kuivat ja sairaat oksat sekä lumisateen vahingoittamat oksat.
• Leikkaa ylimääräiset oksat pois sisäänpäin.
• Kun vuodet kuluvat ja kasvit vanhenevat, on hyödyllistä tehdä aina teräviä ja kaltevia leikkauksia, jotta sadepisaroiden putoaminen helpottuisi.
• Työkalujen, joilla leikkauksia tehdään, on aina oltava puhtaita, desinfioituja, jos kyseessä on sairaus, teroitettuja ja laadukkaita: on turhaa käyttää vähän rahaa työkaluihin, jotka on pian vaihdettava.
• Älä koskaan leikkaa liikaa ajatellen, että säästät aikaa seuraavana vuonna. Kasvit reagoivat voimakkaaseen karsimiseen levittämällä uudelleen monia uusia versoja, mikä johtaa tuotannon epätasapainoon. On parempi tehdä säännöllinen vuosittainen karsinta.

Hasselpähkinäpuutarhaa voidaan ylläpitää vuosikymmeniä, jopa 30 vuotta, mutta kun se on vanha eikä sitä aiota korvata, voi olla syytä tehdä nuorennusleikkaus, jossa kasvit leikataan noin metrin tai 1,2 metrin korkeudelta maanpinnasta, jotta ne kasvavat uutta kasvillisuutta ja aloittavat käytännössä alusta. Tuona vuonna ei kuitenkaan ole käytännössä lainkaan tuotantoa.

Kun ydintä karsitaan

Keväällä tapahtuva karsiminen mahdollistaa leikkaushaavojen paremman paranemisen, mutta suositeltava karsinta-aika on kuitenkin pidempi, ja se kestää loppusyksystä kukinnan alkuun välttäen pakkasjaksoja.

Tämän lajin ammattimaisella viljelyllä on suuret mahdollisuudet laajentua maassamme, ja joillakin alueilla se voitaisiin integroida "perinteisempiin" viljelykasveihin, mikä muuttaisi maatalousmaisemaa ja viljelijöiden tuloja jopa luonnonmukaisessa viljelyssä.

Sara Petruccin artikkeli